Neuvonta
Tällä Wikipedian neuvontasivulla voit kysyä Wikipedian käyttäjiltä neuvoa eri asioista, jotka eivät liity Wikipediaan. Wikipediaa koskevat kysymykset voi tehdä Wikipedia:Kahvihuoneessa. Jos tarvitset apua Wikipedian käyttämisessä, katso: Wikipedia:Ohje.

Vanhojen kysymysten arkistot ovat sivuilla: 1, 2, 3 4 ja 5.
Vanhat keskustelut

Arkistot 1, 2, 3 ja 4 5

Sisällysluettelo

muokkaa Glenoidaalinen

Mitä sana glenoidaalinen tarkoittaa? --JannE 31. elokuuta 2008 kello 11.02 (EEST)

wiktionary:glenoid. --Hehkuviini 31. elokuuta 2008 kello 22.24 (EEST)
Kiitos! --JannE 1. syyskuuta 2008 kello 15.56 (EEST)

muokkaa Ihminen ruokana

Minua on jo pitkään askarruttanut, onko Suomessa laillista testamentata ruumiinsa syötäväksi ystävilleen, tai jos ei, onko se laillista jossain muualla maailmassa? Kommentin jätti 85.23.119.165 (keskustelu – muokkaukset).

Minua ei ole askarruttanut kyseinen asia, mutta melkein sait jo mielenkiintoni heräämään. --Setti-Matti 31. elokuuta 2008 kello 19.39 (EEST)
Uskoisin sen olevan laitonta Suomessa per ruumiin häpäisy. Pitke 16. syyskuuta 2008 kello 18.13 (EEST)
Mikäli ystävät sattuvat ilahtumaan ajatuksesta, niin suosittelen kaveripiirin vaihtoa. –Ejs-80 4. lokakuuta 2008 kello 01.14 (EEST)

muokkaa Sauna-Belt

Mielenkiinnosta tilasin tuollaisen TV-Shopista. Onko kellään tietoa, miten se toimii vai toimiiko ollenkaan? Innolla odottelen lupauksiansa laihtumisesta, mutta on alkanut vähän epäilyttämään, että oliko ostos sittenkään niin järkevä. 216.245.208.58 31. elokuuta 2008 kello 22.42 (EEST)

Taitaa lämmittää eli hikoiluttaa ja poistaa nestettä sitä kautta. Sehän ei ole varsinaista laihduttamista kun seuraavan kerran juodessa paino palautuu.. Googlella löytyy kaikenlaista: http://www.google.fi/search?q=sauna-belt . Ylipäänsä kaikki laihdutus mihin ei liity ruokavalion muutos ja/tai liikunta on todennäköisesti huuhaata. --Harriv 31. elokuuta 2008 kello 23.32 (EEST)

muokkaa Väyrystely

Pitkästä aikaa tuli eteen termi, jota en ole ennen kuullut saatikka tiedä sen merkitystä. Mitähän moinen väyrystely mahtaa olla? Paavo Väyrynen kun on ollut niin monessa mukana, ettei tekemisistään saa sitä suoraan johdetuksi muuta kuin lottoamalla. --Chrattac 1. syyskuuta 2008 kello 00.12 (EEST)

Kolumni selittää sen olevan jatkuvaa kantojensa muokkailua ja lausuntojen oikaisua. Väyrynen kai muutti kantaansa "nukuttuaan yön yli". --Tappinen 5. syyskuuta 2008 kello 19.50 (EEST)

muokkaa Koodauksesta...

Onko mitenkään mahdollista koodata kommentointi-mahdollisuus kotisivulle, esim. artikkelien yhteyteen? Eli niin, että kävijät näkisivät kommentit ja voisivat (luonnollisesti :P) laittaa niitä. Jos joku tietää linkin sivulle, joss kerrotaan niin olen kiitollinen... --Prime Kommentin jätti 82.215.219.42 (keskustelu – muokkaukset).

Toki on mahdollista, ja vieläpä hyvin monella eri tavalla, onhan tuo hyvin yleinen ominaisuus verkkosivuilla nykyään. :) Kysymyksesi on niin epämääräinen, että siihen on vaikea vastata. Helpoin tapa, joka ei vaadi oikeastaan lainkaan tietoteknistä osaamista, on hankkia vieraskirja jostain ilmaispalvelusta. Vaihtoehtoisesti voit selvittää, mitä skriptikieliä sivujesi palvelin tukee ja hakea sen mukaan valmiita koodinpätkiä hakusanoilla tyyliin ”PHP guestbook”, ”Perl comment system” jne. Kokonaisvaltaisesti siistejä ratkaisuja sivujen artikkelien hallintaan ja kommentoimiseen saisi varmasti myös valmiista kotisivunrakennuspalveluista tai omalla palvelimella ajettavalla sisällönhallintajärjestelmällä. –neurovelho 1. syyskuuta 2008 kello 17.34 (EEST)

muokkaa Google Chrome

Olen aloittanut Chromen käytön ja tuntuu hyvältä. Mutta nyt tarvitaan asiantuntijoiden apua. Tämän tekstin lähes kaikki sanat ( Olen -sanaan lukkunottamatta ) alleviivautuvat punaisella, kuten yleensä kun tekstissä on väärä sana. Onko siis Chromessa tekstin korjausohjelmaa? Miten se toimii? Suomeksi? Onko ehkä sama kuin Firefoxissa? Kysymyksiä kirjoitustaidottomalle on kestynyt siis runsaasti? Kiitollisena --Alexius Manfelt 5. syyskuuta 2008 kello 08.42 (EEST) ps. Kun painan allekirjoitusnäpykettä tuolla kirjoitustilan yläosassa, niin punaiset viivat katoavat! Ihmeellistä! --Alexius Manfelt 5. syyskuuta 2008 kello 08.42 (EEST) - [Siirsin keskustelusta Google Chrome --Thi 5. syyskuuta 2008 kello 19.24 (EEST)]

Täältä löytyy suomenkielisiä ohjeita ja neuvoja Chromen käyttöön.--88.112.34.182 5. syyskuuta 2008 kello 19.32 (EEST)
Suomen kielen oikoluvun ilmestyminen Chromelle vienee valitettavasti aikaa, mutta eiköhän se joskus tule. --ML 5. syyskuuta 2008 kello 19.59 (EEST)
Saako Chromella kirjoittaa Wikipediaan? Luin Aamulehdestä, että kaikki Chromella kirjoitettu teksti lisenssoitaisiin sopimusten mukaan suoraan googlen copyrighteihin (käyttöoikeuden jokin pykälä, muistaakseni 20 paremmalla puolella. Etsin sen jutun käteen, hetkonen). --Chrattac 5. syyskuuta 2008 kello 19.37 (EEST)
Kaipa saa, koska Wiipedian tekstit ovat tekijänoikeksista vapaita.--88.112.34.182 5. syyskuuta 2008 kello 19.38 (EEST)
Eivät todellakaan ole: Wikipedia:Tekijänoikeudet. — str4nd ☕ 5. syyskuuta 2008 kello 19.39 (EEST)
Näin oli ja korjattiin. — str4nd ☕ 5. syyskuuta 2008 kello 19.42 (EEST)
Taneli Koponen eilisen aamulehdessä (04.09.08) kirjoittaa sivulla A13:
”Käytännössä selaaja luovuttaa Googlelle pysyvät, peruuttamattomat ja maailmanlaajuiset, tekijänpalkiosta vapautetut oikeudet käyttää kaikkia Chrome-selaimella kirjoitettuja tekstejä.”
Ei taida rajoittaa Wikipedian kirjoittamista, kohta oli 11. --Chrattac 5. syyskuuta 2008 kello 19.45 (EEST) (en katsonu vielä noita juuri laitettuja linkkejä)
Eikö Wikipedian teksti ole vapaita tekstejä?--88.112.34.182 5. syyskuuta 2008 kello 19.47 (EEST)
Epäoleellista, koska Chromen käyttöehdoista poistettiin tuo kohta. --ML 5. syyskuuta 2008 kello 19.54 (EEST)
Aivan, luin juuri äsken että poistettiin, joten ihan rauhassa voi silläkin siis muokkailla. --Chrattac 5. syyskuuta 2008 kello 19.56 (EEST)
No, joka tapauksessa tuolla Wikipedia tekijänoikeuksissa lukee näin "Kuka tahansa saa käyttää niitä alla esiteltävien rajoitusten mukaisesti." Eli ei sen pitäisi estää muokaamsta Wikipediaa.--88.112.34.182 5. syyskuuta 2008 kello 19.57 (EEST)

muokkaa Maan kiertolaiset

Mikä on kuun jälkeen maan suurin satelliitti? -85.23.112.124 6. syyskuuta 2008 kello 02.43 (EEST)

ISS taitaa olla, haetko luonnollisia vahi ihmisen itsensä väsäämiä tekokuita? --Chrattac 6. syyskuuta 2008 kello 03.03 (EEST)

muokkaa Jonathan Netanjahu

Onko Jonathan Netanjahu ex-pääministeri Benjamin Netanjahun vanhemopi veli? Olen kuullut sellaista jos jollain on täydellistä tietoa olisi hyvä saada varmistus Kiitos jo etukäteen ja kuten Israelissa sanotaan Toda Raba. Kommentin jätti 217.140.249.138 (keskustelu – muokkaukset).

Englanninkielisen Wikipedian mukaan (Yonatan Netanyahu) on. --Green Bonsai 6. syyskuuta 2008 kello 20.16 (EEST)

muokkaa IMHO

Mitä tarkoittaa lyhenne IMHO? --Joku Janne (Wikise) 6. syyskuuta 2008 kello 21.48 (EEST)

In my humble opinion. –neurovelho 6. syyskuuta 2008 kello 21.50 (EEST)
Kiitokset näin nopeasta vastauksesta. --Joku Janne (Wikise) 6. syyskuuta 2008 kello 21.53 (EEST)
Lisää lyhenneselityksiä löytyy UrbanDictionarystä. --qWerk 8. syyskuuta 2008 kello 13.33 (EEST)

muokkaa Zzzz

Mistä on peräisin sarjakuvissa nukkumista (tai kuorsaamista?) ilmaiseva z-kirjainten käyttö? --JannE 8. syyskuuta 2008 kello 13.51 (EEST)

Olisikohan ihan englanninkielistä onomatopoeettisuutta? --albval (keskustelu) 8. syyskuuta 2008 kello 13.52 (EEST)
Jep, en:Zzz ja en:Zzzz. --Harriv 8. syyskuuta 2008 kello 13.59 (EEST)
Kiitti! --JannE 8. syyskuuta 2008 kello 14.01 (EEST)
Olisin melekin ehdottanut jonkinlaista lyhennystä zizz-sanasta, mutta ilmeisesti on käynyt juuri toisin päin eli zizz on tullut zzz:sta. --qWerk 8. syyskuuta 2008 kello 14.05 (EEST)

muokkaa helsingin raitiolinjat

85-vuotiaan äidin kanssa tuli puheeksi se, että Mechelininkadun keskellä olevassa puistossa viljeltiin jatkosodan aikana mm. perunaa, siis siinä missä kulkee nyt raitiovaunu 8. Milloin siihen tuli raitiovaunu 8, kun äiti ei muista. Tietäisikö joku näistä? Eli missä käytössä eri raitiolinjat olivat sodan aikana yms.? kommentin jätti 82.181.22.30

Raitiotielinja 8 aloitti 27. marraskuuta 1929 tosin nykyistä reittiään lyhyempänä eli välillä Ruoholahti–Töölön hallit. Lisää tietoa linjan historiasta on osoitteessa http://www.raitio.org/ratikat/helsinki/linjasto/linjat/linja8.htm --Svallis 11. syyskuuta 2008 kello 12.11 (EEST)
Raitiolinja kulkee (ja kulki jo sota-aikana) Mechelininkatua pitkin vain Caloniuksenkadun kulmaan saakka. Kadun keskellä oleva, puuriveillä erotettu puistokäytävä kuitenkin jatkuu tästä risteyksestä vielä melkein kilometrin verran pohjoisemmaksikin. Mahdollisesti tässä oli kysymys vain kadun siitä osuudesta. -KLS 13. lokakuuta 2008 kello 18.08 (EEST)
Kävin kirjastossa lukemassa Timo Herrasen kirjaa Hevosomnibusseista metroon. Kirjan sivuilla 155–158 käsitellään sodan aikaista liikennettä. Bussiliikenne supistui polttoainepulan vuoksi talvisodan aikana niin, että lopulta Helsingissä kulkivat vain linjat 12 ja 16, ja nämäkin vain kaksi tuntia aamuin ja illoin 10 minuutin välein. Raitiotieliikennettäkin jouduttiin supistamaan, koska osa henkilökunnasta oli sotapalveluksessa. Helsingin vapaaehtoisesti toteutettu evakuointi tosin supisti matkustajamääriä. Talvisodan aikaiset ilmahälytykset pysäyttivät raitiotieliikenteen monta kertaa, sillä hälytyksen tultua katkaistiin johdoista sähkövirta.
Talvisodan päätyttyä raitiotieliikenne palautettiin sotaa edeltäneeseen laajuuteen. Matkustajamäärien kasvaessa koko kalusto oli käytössä. Bussit alkoivat käyttää puukaasuttimia. Jatkosodan aikana tammikuussa 1942 Helsingissä alettiin supistaa sähkön kulutusta, mikä vähensi raitiotieliikennettä ja lisäksi kiellettiin vaunujen lämmittäminen. Kun Karjalassa sijainnut Rouhialan voimala saatiin vallattua, voitiin raitiotieliikennettä laajentaa. Vuonna 1944 tungos raitiovaunuissa oli melkoinen. Uutta kalustoa ei saatu hankittua ja Karjalasta tulleet siirtolaiset lisäsivät matkustajamääriä. Myös pula vaunuista lisäsi tungosta, sillä vaunuja oli kovan kuormituksen vuoksi usein korjattava.--Svallis 15. syyskuuta 2008 kello 10.28 (EEST)

muokkaa Häivitystoiminto

Onko häivytystoimintoa mahdollista asentaa muihin kuin MediaWikin wikeihin? Eräässä ei-MediaWikin wikissä kun on levitelty henkilötietojani (oikean nimeni kertominen Ouluwikissä ei niin suuresti haittaa, mutta eräässä toisessa wikissä on oikean nimeni lisäksi levitelty myös katuosoitteeni ja puhelinnumeroni). --Johney 11. syyskuuta 2008 kello 19.53 (EEST)

Kyllä, laajennus on julkisesti saatavilla. — str4nd ☕ 11. syyskuuta 2008 kello 20.02 (EEST)
Mutta sitten minä en osaa noita asennella, varsinkaan näin huonolla engl.kielen taidolla :/... --Johney 11. syyskuuta 2008 kello 20.10 (EEST)
Siis ei-MediaWiki vai ei-WikiMedia? --Otrfan 11. syyskuuta 2008 kello 20.18 (EEST)
Ei-MediaWiki (kummalta tämä mielestäsi vaikuttaa?) --Johney 11. syyskuuta 2008 kello 20.21 (EEST)
Mediawiki. Lukee siellä oikeassa alakulmassa. --Otrfan 11. syyskuuta 2008 kello 20.22 (EEST)

Niin siis, onko tuota mahdollista asentaa Wiki-siten kautta perustettuihin wikeihin? (tämä oli alkuperäisen kysymyksenikin pointti). --Taubblindheit 6. lokakuuta 2008 kello 21.56 (EEST)

muokkaa Siis yritin tehdä uutta artikkelia

, kun kesken kaiken joku poisti sen roskana?

Pitääkö sen heti uutena olla täydellinen jos tallentaa välillä? En kyllä mielestäni ehtinyt kirjautua ulos. Kommentin jätti 88.192.77.95 (keskustelu – muokkaukset).

Valitettavasti huonokuntoiset ja olemattoman pituiset artikkelinalut poistetaan tosiaan aika helposti. Esikatselupainikkeen käyttäminen on aina suositeltavaa ja vähentää välitallennusten määrää. Yksi vaihtoehto on tallentaa luonnokset virallisen artikkeliavaruuden ulkopuolelle oman käyttäjätunnuksesi alasivuksi (käsitin, että olet rekisteröitynyt). Tällaisen sivun voi aloittaa vaikkapa nimellä Käyttäjä:Omakäyttäjänimesi/Hiekkalaatikko. Voit tietysti myös kirjoittaa sivua omalla tietokoneellasi olevalla tekstinkäsittelyohjelmalla. –neurovelho 11. syyskuuta 2008 kello 23.15 (EEST)
Ja ylläpitäjät kunnioittaa {{Työstetään|Artikkeli kesken --~~~~}} lätkää, jos artikkeli pitää tallentaa keskeneräisenä kannattaa merkata tuo sivun ylälaitaan jolloin artikkeli saa olla rauhassa pari-kolme tuntia (edellyttäen että aihe on merkittävä ja sisältö asiallista). --Agony (403) 12. syyskuuta 2008 kello 09.16 (EEST)

muokkaa Joulun vieton yleisyys

Kuinka yleistä joulun vietto on Suomessa, eli kuinka suuri osa väestöstä viettää joulua? -85.23.112.251 11. syyskuuta 2008 kello 23.02 (EEST)

Joulua viettää kaikki suomalaiset, se on yleinen juhlapäivä. -85.23.117.37 15. syyskuuta 2008 kello 16.10 (EEST)
Kaikki eivät vietä, mukaan lukien allekirjoittanut (tai wikipediassa pitänee sanoa peräänkirjoittanut). En usko kuitenkaan, että mitään tilastoja asiasta on olemassa, sillä voi olla aika vaikea määritellä mitä rituaaleja henkilön pitää suorittaa, ennen kuin hänen voidaan katsoa viettäneen joulua. --Otrfan 15. syyskuuta 2008 kello 20.50 (EEST)

muokkaa CD-single ja CD-max

Mitä eroa CD- singlellä ja CD- maxilla? Kommentin jätti 217.140.254.89 (keskustelu – muokkaukset).

Mitä mahtanet tarkoittaa maxi-CD:llä (jokin konkreettinen esimerkki). Jos tarkoitat EP:tä niin ero on se, että EP:llä on 4-7 eri kappaletta kun singlessä on yleensä yksi, korkeintaan kaksi kappaletta (kahden kappaleen sisältäviä singlejä kutsutaan joskus myös tupla-singleiksi. Tarkennuksena: eri kappale on tässä tapauksessa täysin eri kappale sillä esim. Sony saattaa julkaista tuplasinkkuja joissa on 8 raitaa; kahdesta kappaleesta originaalit-, radio-, klubi ja extended-raidat). --Agony (403) 13. syyskuuta 2008 kello 11.24 (EEST)

muokkaa Wikipedia ja tietokonevirukset

Pystyykö wikipediaan lisäämään tietokoneviruksia? Kommentin jätti 85.23.116.236 (keskustelu – muokkaukset).

Lyhyt vastaus: ei. Täysin turvallista järjestelmää kuitenkaan harvoin on olemassa. Wikipediaa pyörittävä MediaWiki-ohjelma on tietysti periaatteessa suunniteltu siten, että artikkeleita voi muokata vain tietosanakirjatekstin vaatimassa laajuudessa, eikä niihin voi lisätä esimerkiksi suoritettavia ohjelmanpätkiä samalla tavalla kuin itse ylläpitämäänsä sivua muokatessa. Vaikka se jostain syystä onnistuisi, tällaisen jekun sisällyttäminen artikkelin koodiin huomattaisiin varmasti välittömästi wikin jatkuvan tarkkailun takia.
Haitallinen koodinpätkä pitäisi siis todennäköisesti pystyä sijoittamaan jonnekin ihan muualle kuin artikkelin muokkauslaatikkoon. :) MediaWikihan on avoimen lähdekoodin ohjelma, jonka rakennetta kuka tahansa voi tarkastella ja jota rakennetaan yhteisöllisesti samaan tapaan kuin Wikipediaakin. Yksi mahdollisuus olisi tietysti ujuttaa jonkunnäköinen viattoman näköinen takaportti sinne. Joka tapauksessa, Wikipedia.org on heilunut jo jonkun aikaa internetin kymmenen suosituimman sivun joukossa, joten tällaista temppua ei välttämättä ihan helposti toteuteta, hih. Suurempia tietoturvaskandaaleja ei ole tähän mennessä ollut.
Todennäköisimmin Wikipedia levittäisi tietokonevirusta linkittämällä artikkelissa johonkin vaaralliselle sivulle. Myös tällainen toiminta jäisi varmasti aika lyhytaikaiseksi. –neurovelho 15. syyskuuta 2008 kello 01.18 (EEST)
Itseasiassa ylläpitäjät pystyisi ujuttamaan Cross site scripting-koodia (joka kylläkin tehoaisi vaan vanhempiin selaimiin) järjestelmäviesteihin joissa ne ajettaisiin jokaisen vierailijan selaimessa ja mahdollinen viruksen tarttumisvaara olisi (tosin vain ulkoisen virussivuston avulla). Tämä vaatisi kuitenkin taitoa (42 ylläpitäjästä ehkä kuusi jotka tämän osaisi), kärsivällisyyttä (sillä skriptiä ei voi vain lyödä järjestelmäviestiin ilman että alettaisiin ihmettelemään mitä varten skripti lisättiin, se pitäisi siis lisätä pikkuhiljaa muiden normaalilisäysten yhteydessä) sekä luovaa hulluutta (sillä tällaisen tempun tekeminen olisi melko varmasti syy rikosilmoitukseen ja MediaWikissä on ominaisuudet selvittää millä IP-osoitteella on muokattu milloinkin). Teoreettinen uhka siis on olemassa, mutta kun tähän ei ole vielä kukaan edes enwikin 1 589:stä ylläpitäjästä ryhtynyt, on hyvin epätodennäköistä että näin tulisi ikinä tapahtumaan. --Agony (403) 15. syyskuuta 2008 kello 21.06 (EEST)

muokkaa Luennoija Kulttuuriraiteen nettipisteeseen

(minun otsikoimani, siirsin Kahvihuoneeseen) –neurovelho 17. syyskuuta 2008 kello 13.23 (EEST)

muokkaa wikipedia

saako wikipediaa sotkea, jos tekee sen huomaamatta?--Hitler-97 17. syyskuuta 2008 kello 13.37 (EEST)

Ei.--Teveten 17. syyskuuta 2008 kello 13.43 (EEST)

muokkaa Saisiko neuvoja

Olen hieman kokematon wikin pyörittäjä (ainakin wiki koodien kanssa),joten tarvitsisin apua joltain kokeneelta käyttäjältä Televisiosarja mallineen kanssa.Täältä löytyy tuo minun wikini versio se on kyllä aivan auki,mutta toivon,että joku vosi auttaa tuon kanssa.Eräsä käyttäjä on niin kiireinen, että hän ei kerkeä tekemään tuota.Kiitos etuäteen.--83.245.188.40 17. syyskuuta 2008 kello 16.36 (EEST)

muokkaa Raamatun ISBN

Voisko joku kattoo, mikä on raamatun ISBN? Lainasin kirjastosta, mutta unohdin katsoa ennen kuin palautin, ja käytän sitä lähteenä yhessä jutussa. -85.23.113.104 17. syyskuuta 2008 kello 23.45 (EEST)

Sehän tietysti vaihtelee painoksen mukaan, mutta esim. [1] on 978-951-577-398-2. --84.249.243.115 18. syyskuuta 2008 kello 15.30 (EEST)

muokkaa  ???

Mitä ihmettä tarkoittaa teksti, joka minulle tuli tallennettuani viimeisimmän muokkaukseni:

Unable to store text to external storage Backtrace:

  1. 0 /usr/local/apache/common-local/php-1.5/includes/Revision.php(724): ExternalStore::randomInsert('?\kr?Gr??S4??D?...')
  2. 1 /usr/local/apache/common-local/php-1.5/includes/Article.php(1501): Revision->insertOn(Object(DatabaseMysql))
  3. 2 /usr/local/apache/common-local/php-1.5/includes/Article.php(1355): Article->doEdit('{{Keskustelusiv...', '/* Merkitse l??...', 98)
  4. 3 /usr/local/apache/common-local/php-1.5/includes/EditPage.php(1013): Article->updateArticle('{{Keskustelusiv...', '/* Merkitse l??...', false, false, false, '#Merkitse_l.C3....')
  5. 4 /usr/local/apache/common-local/php-1.5/includes/EditPage.php(2366): EditPage->internalAttemptSave(false, false)
  6. 5 /usr/local/apache/common-local/php-1.5/includes/EditPage.php(454): EditPage->attemptSave()
  7. 6 /usr/local/apache/common-local/php-1.5/includes/EditPage.php(339): EditPage->edit()
  8. 7 /usr/local/apache/common-local/php-1.5/includes/Wiki.php(494): EditPage->submit()
  9. 8 /usr/local/apache/common-local/php-1.5/includes/Wiki.php(59): MediaWiki->performAction(Object(OutputPage), Object(Article), Object(Title), Object(User), Object(WebRequest))
  10. 9 /usr/local/apache/common-local/php-1.5/index.php(93): MediaWiki->initialize(Object(Title), Object(Article), Object(OutputPage), Object(User), Object(WebRequest))
  11. 10 /usr/local/apache/common-local/live-1.5/index.php(3): require('/usr/local/apac...')
  12. 11 {main}

--Taubblindheit 20. syyskuuta 2008 kello 12.52 (EEST)

Kiinnostaisi minuakin, sain saman viestin aamulla... --Juusomoro 20. syyskuuta 2008 kello 12.56 (EEST)
Kahvihuoneessa näkyy olevan vastaus --Ulrika 20. syyskuuta 2008 kello 18.05 (EEST)

muokkaa Kunnallisvaalien 2008 ehdokkaat

Mistä löytyy kaikki kunnallisvaalien 2008 ehdokkaat keskitetysti, jos löytyy? -- Usp 22. syyskuuta 2008 kello 10.38 (EEST) Liian hätäinen, löytyy vasta vasta 26. päivä. -- Usp 22. syyskuuta 2008 kello 10.42 (EEST)

muokkaa Marmorikuulia vedestä

Mistä löytää tämän kaavan ja onko tämä totta [2]Kommentin jätti 87.93.143.142 (keskustelu – muokkaukset).

Luepa nuo videon kommentit ja päättele siitä... --albval (keskustelu) 23. syyskuuta 2008 kello 09.30 (EEST)

muokkaa Tarkoituksella huvittavat paikannimet

Onko tietoa, missä päin Suomea on eniten tarkoituksella naurettavia, rivoja tai hölmöjä paikannimiä? En tarkoita tällä sattumalta hölmönkuuloisia paikannimia, tai sellaisia, jotka kuulostavat hölmöiltä vasta nykykielessä, tai niiden alkuperäisen merkityksen kadottua. Tarkoitan sellaisia, jotka on selvästi jo alkujaan nimetty hölmöiksi tai rivoiksi, kuten Saaranpaskantamasaari, tai lähes käyttökelvottoman pitkiksi, kuten Äteritsiputeritsipuolilautatsijänkä?

Miksi paikoille joskus annetaan tarkoituksella typerä ja toisinaan myös vaikeakäyttöinen nimi? Itse olen kuullut vain yhden tällaisen paikannimen alkuperästä tarinan. Se meni jotakuinkin näin: Kartanpiirtäjä keräsi tietoa paikalliselta väeltä alueen paikannimistä. Joku utelusta ärsyyntynyt paikallinen sanoi tälle ihan piruuttaan jonkun niemen nimeksi "Hevonpersiinniemi" tai jotain sinnepäin. Nimi päätyi karttoihin.

Olenko oikeassa, kun minusta tuntuu, että näitä "tarkoituksella hölmöjä" paikannimiä on eniten Lapissa?

Tuohirulla 24. syyskuuta 2008 kello 11.30 (EEST)

Kahden paikannimen etymologian tunnen koska molemmissa on ollut osallisena sukulaiseni: Ensimmäinen on Koseva jossa enoni ja isoserkkuni oli alaikäisinä ryyppäämässä hylätyssä metsästäjätuvassa koskenkorvaa ja keksivät taiteilla tikuilla tuvan seinään juoman nimen. Tosin tikut loppuivat kesken ja "Koskenkorva" sijasta seinään päätyi Koseva. Toinen on Torakorpi jonka ukkini tokaisi suututtuaan kun kuuli että kylän paikalliset nuoret olivat taas tapelleet kyseisellä alueella humalapäissään. Todennut vain "siinäkin olevan varsinainen Torakorpi kun aina riitelevät". Molemmat on vakiintunut aluksi kylällä ja myöhemmin myös päätyneet karttoihin. Tuntuu että Savo-Lappi akselilla nämä ovat yleisempiä koska siellä on enemmän maastoa jolla ei ole mitään tuhatvuotista nimihistoriaa (eikä asiaa "paranna" varmaankaan tunnettu savolainen lupsakkuus :)). --Agony (403) 24. syyskuuta 2008 kello 12.30 (EEST)
Olen kuullut tuollaisen, että kartantekijälle sanotaan tarkoituksella rivo tai huvittava nimi, olevan ollut yleisempääkin. Voi hyvin kuvitella tuollaista tapahtuneen, vastaavanluonteinenhan on tarina jossa uimaan menossa oleva turisti kysyy savolaisukolta yltääkö siellä jalat pohjaan, johon tämä toteaa että kyllä, mutta mainitsee myös ettei tiedä yltääkö pää pinnalle. --SM 25. syyskuuta 2008 kello 12.55 (EEST)
— ja kartantekijät olisivat häveliäisyyttään jättäneet "vahingossa" t:n viivoja tai muuta sellaista pois, mikä selittäisi lukuisat Villulammit ynnä muut sensorttiset nimet... pitke 6. lokakuuta 2008 kello 12.27 (EEST)

muokkaa Poistaminen

Miten voi poistaa hakusanoja "haku" luettelosta? Kommentin jätti 88.114.195.180 (keskustelu – muokkaukset).

Jos tarkoitat sivun vasemmassa laidassa sijaitsevaa hakulaatikkoa, niin jokainen sinne ilmestyvä rivi on olemassaoleva artikkeli. Minkä tahansa artikkelin voi merkitä ylläpitäjien poistettavaksi {{roskaa}}-mallineella, eli menemällä kyseiselle sivulle, painamalla muokkaa-välilehteä sivun ylälaidassa ja kirjoittamalla alkuun {{roskaa|Perustelut poistolle.}}.
Jotkut hakusanat ovat uudelleenohjaavia artikkeleita eli ne ohjaavat suoraan toiseen, samaa asiaa käsittelevään artikkeliin. Myös nämä poistetaan samalla menetelmällä, klikkaa artikkelin otsikon alla olevaa pientä ohjattu sivulta x -tekstin linkkiä niin pääset muokkaamaan uudelleenohjaussivua. –neurovelho 25. syyskuuta 2008 kello 13.12 (EEST)
Jos tarkoitat selaimen tallentamia käyttämiäsi hakusanoja, saat ne Mozzilla Firefoxissa pois osoittamalla listasta poistettavaa sanaa ja painamalla näppäimistöstä deleteä. Muita selaimia en valitettavasti tunne niin hyvin, IE:ssä taitaa pitää tyhjentää selaimen välimuisti/jotain. pitke 6. lokakuuta 2008 kello 12.28 (EEST)

muokkaa Moottoripyörällä ohittaminen

Monta kertaa ollessani jumissa liikenneruuhkassa ohitseni on mennyt moottoripyörä autojonojen välistä. Onko tämä laillista? Kommentin jätti 88.113.120.249 (keskustelu – muokkaukset).

Muistelen lukeneeni vuosia sitten joltain vastaavalta kysymyspalstalta että homma olisi periaatteessa laillista, eli ettei mikään laki kiellä useaa ajoneuvoa vierekkäin samalla kaistalla jos ohituksen voi hoitaa turvallisesti ja ohituskielto ei ole voimassa. Vastauksessa kuitenkin muistaakseni myös mainittiin, että toiset poliisit kirjoittelevat tästä mielellään sakkoja perusteena liikenneturvallisuuden vaarantaminen, kaistaviivan päällä ajaminen tms. Lienee siis vähän ”harmaata aluetta” ja perustuu poliisin tulkintaan tilanteen turvallisuudesta? Tämä kaikki perustuu tosiaan erittäin kaukaisiin muistikuviin, mutta ajattelin mainita kun muita vastauksia ei ole tullut – saatan olla hyvin väärässä. Asiantuntevan vastauksen saisit varmasti joltain moottoripyöräfoorumilta. –neurovelho 3. lokakuuta 2008 kello 12.47 (EEST)
Moottoripyöräkorttia suorittaessa tehtiin hieman liiankin selväksi, ettei näin saa tehdä. Lakikirja kertoo, että ”ohittavan ajoneuvon kuljettajan on tarkoin varmistauduttava, ettei ohitus aiheuta vaaraa”: Suurimmassa osassa tapauksista tällainen välistä ohittaminen ei ole turvallista ja on lain mukaan kiellettyä. Oikealta ajokaistalta saa ohittaa, mikäli ajoradalla on kaksi tai useampi samansuuntainen ajokaista. Ajokaistalla tarkoitetaan laissa tiemerkinnöin osoitettua tai muuta autolle riittävän leveää ajoradan pituussuuntaista osaa, joten ajokaistojen välistä ohittaminen lienee silläkin tavoin olevan kielletty. — str4nd ☕ 3. lokakuuta 2008 kello 13.02 (EEST)

muokkaa Kuvaongelmia

Mistäs johtuu, että ainakin .gif, .svg ja .png muotoihin tallennetut kuvat eivät tahdo näkyä kuin punaisena ristinä Internet Explorerissa? .jpg näkyvät hyvin. --Barosaurus Lentus 2. lokakuuta 2008 kello 18.58 (EEST)

Ainoastaan Wikipediassa vai yleisesti? --Harriv 2. lokakuuta 2008 kello 19.00 (EEST)
Yleisesti. --Barosaurus Lentus 2. lokakuuta 2008 kello 19.02 (EEST)
Olisiko taas yksi IE:n perustavanlaatuisista evotuksista... IE ei tue yleistä nettistandardia, joten en yhtään ihmettelisi moista ongelmaa. Käsittääkseni IE yskii oletusarvoisesti ainakin PNG-tiedostojen kanssa. Ratkaisuna suosittelisin siirtymistä standardeja tukevaan selaimeen... pitke 6. lokakuuta 2008 kello 12.16 (EEST)
Ongelma esiintyy vain kannettavallani. Pöytäkoneella kaikki sujuu ihan hyvin, joten olettaisin että ongelma on joku toinen. En pysty myöskään katsomaan minkäänlaisia videoita esim. YouTubesta. Valittaa vain, että en omista uusinta versiota Adobe Flash Playerista tai Javascript ei ole päällä. Flash playerin olen asentanut, mutta se ei tuota mitään vaikutusta. Javatkin pitäisi olla kunnossa. --Barosaurus Lentus 6. lokakuuta 2008 kello 12.50 (EEST)
Pitää ladata erityinen lisäosa että ne saisi toimimaan --JohtajaViimeinen 12. marraskuuta 2008 kello 19.31 (EET)

muokkaa Grafiikkamuunninta ei voi ladata

Sähöpostin liiteen kuva ei näy kannettavassa koneessani, vaan kone ilmoittaa, että grafiikkamuunninta ei voi ladata. Onko vikä postin lähettäjässä vai minun koneessani? Kommentin jätti 88.194.194.64 (keskustelu – muokkaukset).

Mikä on liitetiedoston tiedostopääte (.jpg, .xls jne.) ja mikä ohjelma sitä yrittää avata? Onko koko virheviesti vain ”Grafiikkamuunninta ei voi ladata”? –neurovelho 3. lokakuuta 2008 kello 12.09 (EEST)

Tiedostopääte on doc

muokkaa Äänestyspakko

Missä kaikissa itsenäisissä valtioissa on äänestyspakko? --MikkoK 3. lokakuuta 2008 kello 13.18 (EEST)

Äänestysvelvollisuus listaa nämä maat. --Agony (403) 3. lokakuuta 2008 kello 13.57 (EEST)

muokkaa Name of a Finnish band

(Sorry, I don't speak Finnish, but it's more likely you guys may know the answer to my question than the colleagues from the English Wikipedia.)

In about 1994/1995, I got a recording of songs from a Finnish band, who sang in Finnish. I'm looking for the band's name. All I seem to remember is the music of some of their songs, two of which were titled "Roma" and "Elena" ("Helena"???) or else the two songs included those two words a lot, and the singer had a wonderful deep voice... If you should have any idea which band this may have been, I'd so much appreciate your help! --Ibn Battuta 3. lokakuuta 2008 kello 18.33 (EEST)

It would be helpful if you can describe the style of the music. Heavy rock, country, easy listening ? Do you still have the recording ? Kari Tapio has a hit "Ilta on tullut Roomaan" (which is translation of Sotto er celo di Roma), Olavi Virta sang "Saavuthan jälleen Roomaan" --Tappinen 3. lokakuuta 2008 kello 18.39 (EEST)
You should give more detailed information. Music style, is the singer male or female, how the word "roma" is spelled (because it's now impossible to say what it means). Just by guessing i'd say it could be CMX (singer's deep voice and a word "ruma" in at least one of their songs...). --ML 3. lokakuuta 2008 kello 19.17 (EEST)
It must be Pirkka-Pekka Petelius and his band or friends. He's recorded Muistan sua Elaine (album Parhaat, EMI 777-7982812 and others) and Saavuthan jälleen Roomaan (album Poika varjoisalta kujalta, Ranka (Spinefarm) RA077). --Ulrika 4. lokakuuta 2008 kello 09.23 (EEST)
Thanks for your answers! Sorry, I didn't pay attention that "singer" can be feminine, so yes, it's a male singer (deep voice = sounds pretty much like a base... I think? And it's sort of a "rumbling" style of singing.). And I always took Roma Rooma to mean just that, but you're right, I may have never properly listened and/or paid attention to the cover; I'm still tempted to say it was "Rooma" rather than "Ruma" (unless the Finnish "u" sound comes close to most languages' "o" sound). I'm really bad with assigning music labels! I'd say it was "easy listening" from the 90s or late 80s (?), but my then-roommate listened to it once and liked it, despite usually not being too much into "easy listening" and prefering a slightly (!) alternative sound. So it's less light-headed than Petelius, less "rock-y" than CMX, and more less "Schlager" than Tapio, and more modern than Virta. I wish I had more information! I appreciate every tip you may have for me... and am discovering more Finnish music in the process (thanks!!). --Ibn Battuta 6. lokakuuta 2008 kello 21.07 (EEST)
Not Leevi and the Leavings - Rooma: [3] ? --ML 9. lokakuuta 2008 kello 09.38 (EEST)
And in their song "Rakkauden työkalu", chorus is: Helena ihana/Rakkauden työkalu/Helena ihana/Hiton Helena (or Finnish "f-word" instead of "hiton" :)). [4] --TBone 9. lokakuuta 2008 kello 12.11 (EEST)
Pirkka-Pekka is not a female name, if that's what you mean. This is him. And Rooma is pronounced like in Italian Roma. You should learn some Finnish, too! --Ulrika 9. lokakuuta 2008 kello 11.01 (EEST)
Many Finnish male names end in "a", and get constantly confused for female names by foreigners. My own name is one of those cases. Pirkka is an interesting case, because if you swap the ending vowel to o, you get Pirkko, which is in fact a female name. This is exactly contrary to the way people often think names relate to genders. 195.197.240.134 10. lokakuuta 2008 kello 10.02 (EEST)

You guys are awesome!!!! Yes, one of the songs was "Rooma" by "Leevi and the Leavings!" It sounds quite different from what I remembered, so I'm all the more impressed with your detective qualities! Strangely, the other song is not "Rakkauden Työkalu". I'm starting to wonder whether the recording was by any chance not an album, but a mix of songs from different bands. It remains mysterious...

(And yes, Ulrika, I wish I had time to learn Finnish. It's actually not so far down on my Language Learning Priority List, given the number of languages on this globe. Well, considering my speed learning language, just give me another 200 or 250 years, and I'll be there... :o)) --Ibn Battuta 16. lokakuuta 2008 kello 04.36 (EEST) PS: No, I didn't think Pirkka was female, I was just replying to ML's "is the singer male or female." Come to think about it, yes, I do know a few male names such as Jorma; and some Japanese female names end on "o" (e.g., Keiko). But you're right, internationally, the reverse is more common, especially in the Roman languages. I wonder why?

I think it's because in Latin, it is common for male words to end in "us" and female words in "a". The basic form "us" was replaced with the ablative/dative form "o" when Latin evolved into Italian and Spanish. 88.112.252.252 18. lokakuuta 2008 kello 13.09 (EEST)

If you have the entire album, then it is this one: Musiikkiluokka, as Rooma is not on their other albums. So start youtubeing. --Tappinen 20. lokakuuta 2008 kello 23.55 (EEST)

Thanks again! I'll look! ... and as for the "-o" and "-a" words: You're right that Latin has shaped many Western languages. Interestingly, however, also some (or all?) Slavik languages use "-a" as a feminine ending. Now that could be an Indo-European influence. But how about the feminine "-a" ending in languages like Arabic and (most likely from Arabic) Tajik? And African names? I guess I have to start another discussion about that phenomenon one of these days... :o) --Ibn Battuta 26. lokakuuta 2008 kello 18.27 (EET)

muokkaa Saako nainen hakea suoraan siviilipalvelukseen?

Pubikeskustelussa tuli esille kysymys, voiko nainen Suomessa suorittaa siviilipalveluksen. Oman kuulemani mukaan voi, jos menee ensin asepalvelukseen, mutta sitten myöhemmin vaihtaa siviilipalvelukseen. Mutta voiko nainen heti suoraan hakea siviilipalvelukseen? 88.112.252.252 3. lokakuuta 2008 kello 22.45 (EEST)

  • Siviilipalvelukseen menijän ominaisuudessa asiaa tutkineena miehenä vastaan: tietääkseni nainen ei voi hakea siviilipalvelukseen, tätä eräät naispuoliset ystäväni ovat harmitelleetkin jopa.--Warlord 3. lokakuuta 2008 kello 22.48 (EEST)
1998 oli ainakin käytäntö että nainen joutui/pääsi siviilipalvelukseen vain jos keskeytti armeijan alokaskauden jälkeen. --Agony (403) 4. lokakuuta 2008 kello 12.11 (EEST)
Sama se oli 2007. Uusi siviilipalveluslaki (1.1.2008) tuskin muutti asiaa. Samulili 4. lokakuuta 2008 kello 14.38 (EEST)

muokkaa Millä nimellä Meksikon sisällissotaa (1857-1861) kutsutaan?

Olen värkännyt luetteloa Meksikon valtionpäämiehistä, ja yleistietämyksen rajat tulivat vastaan. Millä nimellä Meksikon sisällissotaa vuosina 1957-1861 ( es:Guerra de Reforma, en:Reform War ) kutsutaan? Sisällissotiahan maassa on ollut useampikin kourallinen, varhaisia 1400-luvulla ja mm. 1870-luvulla (Sotien tietosanakirja tuntee sen) ja 1900-luvun alussa. Löytyykö asiantuntemusta? --Valopeura 6. lokakuuta 2008 kello 21.05 (EEST)

On näemmä jätetty pois tuosta Sotien tietosanakirjasta. Varmaankin juuri kääntämisen vaikeuden vuoksi. Tapaus näyttää olleen sisällissota (ei pelkkä kapina, eikä voi puhua vallankumouksesta). Joko uudistussota, Meksikon sisällissota (1857–1860) /(1857–1861), tms. käytä omaa harkintaa. )ft(tkix%D((Z(IOSDdti%% 9. lokakuuta 2008 kello 13.16 (EEST)
Valtonen käyttää teoksessa Latinalaisen Amerikan historia muotoa "kolmen vuoden sota" (1858-60) (lainausmerkit ja vuosiluku Valtosen). )ft(tkix%D((Z(IOSDdti%% 13. lokakuuta 2008 kello 18.08 (EEST)
Valtonen viittaa sotaan myöhemmin myös ilman lainausmerkkejä, joten muun suomenkielisen lähdekirjallisuuden puutteessa joudumme valitsemaan muodon kolmen vuoden sota. )ft(tkix%D((Z(IOSDdti%% 13. lokakuuta 2008 kello 18.18 (EEST)

muokkaa Kuntaliitoksista

Nykyään on jatkuvasti puhetta Helsingin, Espoon (ja Kauniaisten) ja Vantaan mahdollisesta kuntaliitoksesta. Kauniainen on suluissa koska en usko että se liittyy mihinkään ellei ympäröivä Espookin liity. Minulle on muodostunut käsitys, että nimenomaan Helsinki haluaa laajentua täyttämään yhä suuremman alueen. Vantaa olisikin valmis luovuttamaan osan alueistaan, mutta Espoo pitää kynsin hampain kiinni omasta alueestaan ja vastustaa liitosta. Onko tämä käsitys oikea?

Onko mitään vastaavaa ilmiötä Suomen kahdessa muussa suuressa kaupunkialueessa, eli Turussa ja Tampereella? Mitä olen ymmärtänyt, pääkaupunkiseutu on ihan erilainen niihin verrattuna, koska Helsinki on reilusti alle puolitoista kertaa niin iso kuin Espoo ja Vantaa yhteensä. Turku ja Tampere sen sijaan hallitsevat ylivoimaisesti naapurustoaan. Turun naapurikuntia ovat esimerkiksi Naantali ja Raisio, ja Tampereella Nokia ja Pirkkala. Molemmissa tapauksissa varsinainen kaupunki on monta kertaa niin suuri kuin kaikki sen ympäryskunnat yhteensä. Ehkä tämä kuntaliitosasia on saanut enemmän huomiota nimenomaan pääkaupunkiseudulla, koska käytännössä kaikki suomalaiset ovat kuulleet sekä Helsingistä, Turusta että Tampereesta, mutta Turun ja Tampereen ympäryskunnat ovat liian pieniä ollakseen herättäneet huomiota. 88.112.252.252 7. lokakuuta 2008 kello 22.20 (EEST)

muokkaa Ihmisten aivojen aineenvaihdunta

Kuinka nopeasti kaikki ihmisen aivojen aine vaihtuu toiseksi? Niin, ettei yhtäkään samaa atomia jää? --Härjä 8. lokakuuta 2008 kello 16.54 (EEST)

Jostain muistan lukeneeni, että osa aivojen soluista ei uusiudu kertaakaan ihmisen elinikänä vaan ne ovat samat sikiövaiheessa kehittyneet aina tuhoutumiseensa tai kuolemaan asti. Tämä johtaisi siihen, että ihmisen aivojen aine ei koskaan vaihtuisi kokonaan. pitke 14. lokakuuta 2008 kello 10.59 (EEST)
Kyllä solulla silti on aineenvaihdunta, ja ne korjaavat itseään myös jossain määrin koko ajan. Vaikka solu elääkin koko ihmisen eliniän, ei se siis silti ole mikään staattinen paketti. Kokonaisvaihtuvuuden ajasta en osaa sanoa silti mitään --albval (keskustelu) 14. lokakuuta 2008 kello 11.03 (EEST)
Vaihtuuko solun koko aine kuinka pitkän ajan kuluessa? --Härjä 15. lokakuuta 2008 kello 12.35 (EEST)
Mahdoton vastata yksinkertaisesti, sillä aineenvaihduntanopeus riippuu varmaan aika paljon solutyypistä, kudoksesta yms. Voin toki ehtiessäni yrittää etsiä jonkun arvauksen, nyt on pakko myöntää tietämättömyyteni. Pohdin myös sitä, mikä on koko solun määritelmä: esimerkiksi jonkun rasvasolun vesikkelien sisältämät rasvavarastot eivät välttämättä vaihdu koskaan, mutta kuuluneeko noita varastoja ottaa huomioon. --albval (keskustelu) 15. lokakuuta 2008 kello 13.28 (EEST)

muokkaa Vanhusten surmaaminen

Sukujyrkkämä-artikkeli kertoo kansantarinoista, joiden mukaan Ruotsissa olisi tapettu muinoin vanhuksia, kun nämä ovat käyneet "tarpeettomiksi" suvulle. Täytyy nyt tunnustaa tietämättömyyteni tämän asian suhteen. Onko tällaisesta toiminnasta tietoa muualta? Miten yleistä on ollut tai nykyisin on "turhien" vanhusten surmaaminen eri kulttuureissa? Tuohirulla 9. lokakuuta 2008 kello 00.12 (EEST)

En tiedä voiko surmaamisesta puhua, mutta erilaisten tarinoitten mukaan intiaanit veivät vanhukset yksikseen kuolemaan aavikolle, ja eskimot laittoivat jäälautalla ajelehtimaan. --SM 9. lokakuuta 2008 kello 00.14 (EEST)
Ilmeisesti ilmiö on kuulunut jossain muodossa useimpiin primitiivisiin kulttuureihin. Kreikassa kerrotaan hypätyn vuorelta, ja joissakin kulttuureissa yksinkertaisesti lopetettiin syöminen, jne. Ior Bockin mukaan Suomessa on aikoinaan kaaduttu kalliolta, niinkuin Ruotsin puolella, mutta kukaan ei ole toistaiseksi onnistunut löytämään tästä mainintaa kansanrunousarkistosta (jos on etsinytkään?), joten asia on auki. Hermann Hessen Siddharthassa vanha lautturi "meni metsään". Nykyaikanahan puhutaan eutanasiasta. Mutta epävirallista ja puoliavustettua surmaamista tapahtuu meillä kyllä epäilemättä myös jatkuvasti. Puhumattakaan suoranaisista murhista, jotka tehdään perintö-, vakuutus- tms. syistä. --Sumafi 13. lokakuuta 2008 kello 20.34 (EEST)
Bockin tarinat ovat tarinoita, kuten olet vakuuttanut itsekin. Niihin ei pidä tietenkään missään yhteydessä vedota. --Ulrika 13. lokakuuta 2008 kello 21.26 (EEST)
Onhan sitä lähdeaineistoa saatavissa ihan kirjastoissakin, nimittäin Suomen kansan vanhat runot, 33 nidettä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura , 1908-1939. (isoja ja jumalattoman paksuja kirjoja) Jonkin verran tätä runoutta tunnen, mutta enpä usko sieltä löytyvän vastaavia Ruotsin puolen tarinoita. Kun kuitenkin tätä aineistoa on tutkittu 1800-luvulta, niin olisihan se sellainen sensaatio, että SKS olisi jo jotain aiheesta julkaissut. --Ljuda 13. lokakuuta 2008 kello 23.13 (EEST)
SKVR on tietysti oma lukunsa, mutta sekin muodostaa vain osan SKS:n kansanrunousarkistoon talletetusta materiaalista. Esikristillistä kuolemankulttuuria ei taideta olla meillä paljoa tutkittu, mistä syystä en pitäisi mahdottomana vaikka vanhusten surmaamisaiheesta jotain löytyisikin. On kuitenkin tärkeätä ymmärtää, että sukujyrkkämä-sana on 1800-luvulta tai 1900-luvun alkupuolelta peräisin oleva käännös, ja mikäli vastaava tapa on meillä joskus ollut käytössä, niin suomen kielessä siitä on varmuudella käytetty jotain toista nimitystä. Ior Bock puhuu "surmakivestä", mutta en nyt kyllä silläkään ihan ensimmäiseksi lähtisi etsimään. Ehkä mieluummin yksinkertaisesti "vanhuus" ja "kuolema". Mahtaisikohan SLS:stä löytyä mitään hakusanoilla "ättestupa" tai "ätteklubba"? --Sumafi 14. lokakuuta 2008 kello 09.09 (EEST)
Esikristillistä kuolemankulttuuria ei taideta olla meillä paljoa tutkittu. Voi Väinämöisen perse, tuohan on todellisuudessa ollut suomalaisten uskontotieteilijöiden, kansanrunouden tutkijoiden ja arkeologien ensisijaisia tutkimuskohteita 1800-luvulta lähtien. Esimerkiksi Uno Harva, Iivar Kemppinen ja Juha Pentikäinen ovat julkaisseet klassista tutkimusta aiheesta. Mistä ihmeestä sinä olet tuollaisenkin käsityksen omaksunut?--130.234.5.138 14. lokakuuta 2008 kello 10.45 (EEST)
Hyvä! Anna sitten linkkejä tutkimustuloksiin. Mitä tapahtui esikristillisellä ajalla niille vanhuksille, jotka eivät enää kyenneet huolehtimaan itsestään? Entä miten niissä tapauksissa joissa omaishoitoa ei syystä tai toisesta ollut mahdollista järjestää? --Sumafi 14. lokakuuta 2008 kello 11.01 (EEST)
En minä väittänyt olevani itse asiantuntija. Esikristillisiä kuolemaan liittyviä tapoja käsittelevää kirjallisuutta on kuitenkin hyvin runsaasti, käy sinä sitä läpi jos kiinnostaa. Kaikki myöntänevät sen, että esikristillisen ajan tavoista on mahdollista saada vain fragmentaarinen kuva, joten esittämiisi kysymyksiin ei ehkä ole vastausta. Seuraavassa omaa arvailuani: Esihistorian sukukeskeisissä yhteisöissä vanhukset tuskin jäivät kovin usein oman onnensa nojaan. Toisaalta kun jengi kuukahti useimmiten alle nelikymppisinä, koko "vanhuus" nykyaikaisessa mielessä on ollut harvinainen ilmiö. Työtä tekivät luultavasti kaikki niin kauan kuin kykenivät. Kun kunto huonontui niin paljon että työkyky katosi, elämä tuskin saattoi jatkua enää kovin pitkään olosuhteisiin nähden hyvälläkään hoidolla. Jos hoito oli puolivillaista, henki lähti nopeasti ilman aktiivista surmaamista tai itsemurhaa. Tuskin on poissuljettua, että jälkimmäisiäkin esiintyi. Kansanperinteessä tutumpi tai ainakin tutkitumpi aihe on kuitenkin vastasyntyneiden surmaaminen tai hylkääminen.--130.234.5.138 14. lokakuuta 2008 kello 11.13 (EEST) Lisäys Toisaalta - vaikka suomalainen kansanperinne tuntisikin aiheen vanhusten surmaamisesta, se ei välttämättä todista aiheen todellisuuspohjaisuudesta. Kyseessähän voi olla myös kulkutarina, jolla on rakennettu mielikuvaa muinaisten pakana-aikojen barbaarisuudesta tms. Folkloristiikalla lienee oma metodi- ja teoriaoppinsa tällaisten kysymysten selvittelyyn.
Kansanrunoista ja -tarinoista ei ilmeisesti löydy säkeitä vanhusten surmaamisesta, sen sijaan on tarinoita pahantekijöiden surmaamisesta. Tosin tunnnen vain uskomuksia, jotka liittyvät Kolilla olevaan Pahaan Koliin. Kansantarinoiden mukaan pahantekijät olisi heitetty tältä äkkijyrkältä kalliolta alas, vieressä on pakanuuden aikainen Käräjäpaikka. Mutta ainuttakaan runomuotoista säettä tästä ei ole kertomassa. Ainut Koliin liittyvä säe kansanrunoissa kuuluu: Mustarinnan murhamiehet, Kolin korkeat isännät. --Ljuda 21. lokakuuta 2008 kello 21.40 (EEST)
Kansanrunoista saa melko lailla erilaisen kuvan suomalaisten uskomuksista, kuin muusta tallennetusta kansanperinteestä. Kertovat kansanrunot olivat usein "suuria myyttejä", vähemmän konkreettisia, enemmän vertauskuvallisia, ja usein tapahtumat sijoittuvat arvokkaan etäisyyden päähän; alkuaikoihin tai myyttiseen paikkaan. Suorasanaiset kansanperinteet kertovat useammin konkreettisempia, väitettyjä tapahtumia lähiseuduilta. Jos asiaa ryhtyisi tutkimaan, kannattaisi ehkä suuntautua suorasanaisiin tarinoihin. Tuohirulla 11. marraskuuta 2008 kello 17.57 (EET)

muokkaa Ed-Hunter

Miltä vuodelta Iron Maidenin Ed-Hunter levyn Iron maidenin live-versio on? -Prime

Kappale on vuoden 1985 Live After Death -albumin versio. Bruce Dickinsonin "Scream for me"- ja "Long Beach Arena"-huudot kappaleen lopussa paljastavat alkuperän. --Jaakonam 14. lokakuuta 2008 kello 03.49 (EEST)

muokkaa Presidentti

Englanninkielisen Wikipedian etusivulla käytetään Ahtisaaresta nimitystä "former President of Finland". Onko termi oikein? Käsittääkseni Ahtisaari on ainakin suomeksi edelleen Suomen presidentti, vaikkei Suomen tasavallan presidentti enää olekaan. -85.23.117.63 10. lokakuuta 2008 kello 15.55 (EEST)

Menee turhaksi viilailuksi. Todennäköisesti englanninkielinen maailma ei tunne kovinkaan hyvin Suomea, minkä takia väittämällä Ahtisaarea Suomen presidentiksi syntyy mielikuva hänen olevan virkaa tekevä presidentti. Sehän ei tietenkään pidä paikkaansa. --qWerk 10. lokakuuta 2008 kello 16.01 (EEST)
Kyllä minunkin mielestäni on paljon selvempää sanoa Suomen entinen presidentti kuin Suomen presidentti. Silti kumpikin on oikein. --Juusomoro 10. lokakuuta 2008 kello 16.02 (EEST)

Käsittääkseni presidentin arvonimi on pysyvä, toimenkuva ei. Martti Ahtisaari on edelleen presidentti Martti Ahtisaari vaikka ei ole presidentin virassa toiminut kahdeksaan vuoteen, ja jos tulee valituksi vielä toiselle kaudelle, ei enää sen jälkeen saakaan toimia. Kysymys on siis käsittääkseni siitä, viitataanko häneen arvonimellä vai toimenkuvalla. 88.112.252.252 10. lokakuuta 2008 kello 23.49 (EEST)

Minun käsittääkseni istuva presidentti on Suomen tasavallan presidentti, entinen presidentti on pelkkä presidentti. Pitäisi varmaan tarkistaa jostakin. --Otrfan 10. lokakuuta 2008 kello 23.58 (EEST)
Näin se taitaa olla, eikä enkkuwikissä oikeastaan ole virhettä. "President of Finland" voidaan ymmärtää vain lyhennyksenä muodosta "President of the Republic of Finland". Siinä yhteyssä "former" on ihan oikein. Mutta jos halutaan olla oikein tarkkoja, voisihan "President of Finland"in korvata tuolla pitkällä muodolla. --ML 11. lokakuuta 2008 kello 10.14 (EEST)

muokkaa Pikakuvakkeet eivät toimi

Tietokoneeni pikakuvakkeet (tiedostomuotoa .lnk) eivät toimi. Kone yrittää käynnistää ne samalla ohjelmalla – tällä hetkellä Mozillalla – ja kaikki kuvakkeet näyttävät samoilta. Kuvakkeen asetuksista olen yrittänyt muuttaa kuvakkeen kohdetta ja kuvaa, mutta muutokset eivät auta. Osaako joku auttaa? --JannE 11. lokakuuta 2008 kello 09.19 (EEST) Niin ja mul on Windows Vista. --JannE 11. lokakuuta 2008 kello 10.08 (EEST)

Unohtakaa, ratkaisin ongelma! Piti palauttaa rekisteri oletukseen [5]. --JannE 11. lokakuuta 2008 kello 10.19 (EEST)

muokkaa Suomesta manner-Eurooppaan kokonaan maateitse

Pubikeskustelu koski tällä kertaa, onko Suomesta mahdollista päästä manner-Eurooppaan kokonaan maateitse, siis tekemättä lento- tai laivamatkaa missään vaiheessa. Ruotsista on - olen itse kulkenut junalla Tukholmasta Spittal an der Drauhun etelä-Itävallassa. Mutta jos haluaa nousta junaan jo Helsingissä, on käsittääkseni vain kaksi vaihtoehtoa: joko kulkea Lapin kautta rajan yli Ruotsiin tai kulkea Venäjän, Baltian maiden ja Puolan kautta. Miten nämä tavat eroavat toisistaan matkan pituuden ja hinnan kannalta? 88.112.252.252 11. lokakuuta 2008 kello 20.52 (EEST)

Matkan pituuteen tai hintaan ei varmaankaan tarvitse kommentoida. Mutta Baltian läpi ei pääse junalla yhtäjaksoisesti. Viron junien pääteasema on Valga, josta on 5 km Latvian puoleiselle asemalle. Kaiken lisäksi Tartto-Valga-linja on remontissa 1.11.2008 asti ... --TBone 11. lokakuuta 2008 kello 21.04 (EEST)
Tässä onkin kysymys vain siitä, voiko keski-Eurooppaan (esim. Saksaan) mennä kulkematta kertaakaan laivalla tai lentokoneella. Pääseekö Virosta Latviaan esimerkiksi bussilla? 88.112.252.252 11. lokakuuta 2008 kello 21.07 (EEST)
Ensimmäiseen kysymykseen: voi tietenkin. Toiseen: en tiedä, mutta henkilöautolla kyllä pääsee. --ML 11. lokakuuta 2008 kello 21.16 (EEST)
Tallinnasta pääsee bussilla Riikaan ja Vilnaan. Vilnasta pääsee esimerkiksi bussilla jatkamaan Varsovaan ja muualle Eurooppaan. Tiedän ainakin yhden henkilön, joka on tehnyt bussilla matkan Varsova-Vilna-Riika-Tallinna-Pietari-Helsinki. --Hehkuviini 11. lokakuuta 2008 kello 21.55 (EEST)

Kysymys matkan pituudesta ja hinnasta on tosin vielä avoin. Junamatka Tukholmasta Spittal an der Drauhun kestää vuorokauden ja maksaa 250 € jos ostaa Interrail-kortin. Jos haluaa kulkea Tukholmaankin asti junalla, nousee hinta ainakin 330 €:hen. Helsingistä pääsee junalla Rovaniemelle 77,70 €:llä, sieltä pitäisi jotenkin päästä lähimmälle rautatieasemalle Ruotsin puolella, jolloin Interrail-kortti alkaa toimia ja pääsee vaikka Spittal an der Drauhun samalla hinnalla. Venäjä ja Baltian maat eivät ole Interrail-aluetta, mutta Puola on. Helsingistä Pietariin tulee viimeistään vuonna 2010 pääsemään kolmessa tunnissa, mutta miten sieltä eteenpäin? Matka Pietarista esimerkiksi Berliiniin on huomattavasti pidempi kuin matka Helsingistä Pietariin. 88.112.252.252 11. lokakuuta 2008 kello 22.38 (EEST)

Kannattanee junailla Tornioon, siitä voi sitten vaikka kävellä Ruotsin puolelle jossei julkisia kulje. --Harriv 12. lokakuuta 2008 kello 01.47 (EEST)
Jos katsot Eurolines-bussiyhtiön sivulta, reissu Pietari-Tallinna-Riika-Berliini näyttäisi maksavan bussilla n. 120 euroa suuntaansa. --Hehkuviini 12. lokakuuta 2008 kello 15.38 (EEST)
OK, kiitos. Itse asiassa ei tarvitse päästä Berliiniin asti bussilla, riittää että pääsee Interrail-alueelle, eli tässä tapauksessa Puolaan. VR:n mukaan matka Helsingistä Pietariin maksaa 55 €, Eurolinesin mukaan matka Pietarista Varsovaan maksaa 73 €. Siitä tulee 128 €. Varsovassa Interrail-kortti alkaa jo toimia, joten sieltä esimerkkikohteeseeni Spittal an der Drauhun pääsee 250 €:lla. Koko hinnaksi tulee siten 378 €, eli 48 € enemmän kuin jos menee Ruotsin kautta. 88.112.252.252 12. lokakuuta 2008 kello 21.26 (EEST)

muokkaa Koiran jäykkäkouristusrokotus

moi!!!mitä tehdä,kun kaverin koiralla ei oo jäykkäkouristusrokotusta,eikä ne mee rokottaa??ja voiks se tarttuu ihmisiin?? Kommentin jätti 82.215.227.105 (keskustelu – muokkaukset).

Lähinnä on sinun asia rokotuttaa itsesi, en tiedä rokotetaanko koiria. --Ulrika 12. lokakuuta 2008 kello 11.56 (EEST)
Jäykkäkouristus ei käsittääkseni voi tarttua ihmisestä tai eläimestä toiseen, koska tartunta saadaan vasta itiöasteella olevista bakteereista. Täysikasvuisena nuo jäykkäkouristusbakteerit taas eivät selviä kuin hapettomissa olosuhteissa. Koirille ei googlauksen perusteella anneta jäykkäkouristusrokotusta, koska tauti ei tartu niihin helposti. Ainakaan minun hauvani rokotuskortissa moiselle ei ole edes omaa kenttää, johon tuon voisi merkitä. Omat rokotukset kannattaa tietysti pitää kunnossa, koiran puremasta voi saada monennäköisiä pöpöjä. –neurovelho 12. lokakuuta 2008 kello 13.04 (EEST)

muokkaa Google Chrome...

Miten Google Chromessa voi etsiä sanaa dokumentista?? --ML 13. lokakuuta 2008 kello 18.52 (EEST)

Ihan tavalliseen tapaan Ctrl+F:llä tai valikkokomennolla (ks. ohje): ylänurkkaan pomppaa pieni ikkuna, johon sanan voi kirjoittaa. --Silvonen 14. lokakuuta 2008 kello 06.48 (EEST)

muokkaa Koulun luokkaretki luontomuseoon Espoossa

Miten ihmeessä minulla on muistikuva että olen käynyt koulun luokkaretkellä Villa Elfvikin luontomuseossa ala-asteella, vaikka pääsin yläastelle kaksi vuotta ennen kuin Villa Elfvik avattiin yleisölle? Käydessäni tämän vuoden heinäkuussa Villa Elfvikissä maan ja vesistön koostumusnäytteet palauttivat mieleeni tasan tarkkaan muistikuvan ala-asteen luokkaretkeltä jossain päin Espoota, en vain muista missä. Onko täsmälleen sama näyttely ollut aikaisemmin Espoossa joskus vuosien 1985 ja 1990 välillä? 88.112.252.252 14. lokakuuta 2008 kello 00.25 (EEST)

muokkaa Väyrynen ja muutoksen aika

Paavo Väyrynen on kirjoittanut kirjat On muutoksen aika 1 ja On muutoksen aika 2. Mutta on hän koskaan oikeasti sanonut hokeman, joka on jäänyt mieleeni: "On aika, on muutoksen aika"? Vai onko tämä sen väyrysimitaattorin suusta (mikäsenniminytoli) vai oman mieleni tuotoksia? Samulili 14. lokakuuta 2008 kello 20.00 (EEST)

muokkaa Kohtaavat kuin laivat yössä -sanonnan alkuperä?

Siinähän se kysymys onkin. Pikaisella googlauksella en löytänyt vastausta. Ilmeisesti alun perin englanninkielinen sanonta Like ships in the night, tosin vesiperän vedin silläkin. --albval (keskustelu) 15. lokakuuta 2008 kello 11.35 (EEST)

Olisiko se tämä?

»Ships that pass in the night, and speak each other in passing, / Only a signal shown and a distant voice in the darkness; / So on the ocean of life we pass and speak one another, / Only a look and a voice, then darkness again and a silence.»
(Henry Wadsworth Longfellow)

--Silvonen 15. lokakuuta 2008 kello 12.21 (EEST)
Tuohan se, kiitos tiedosta todella paljon! Näemmä Longfellowin Tales of a Wayside Inn -teoksesta näemmä napattu ja sitaatti hyvin selventää sanonnan ideankin, mutta osaakohan kukaan kertoa kuka/koska/missä tuo sanonta on popularisoitu? Longfellow itse tuskin kuitenkaan toi sanontaa yleiseen kielenkäyttöön. Onnistaisikohan tämän suhteen paremmin enwikin neuvonnassa? --albval (keskustelu) 15. lokakuuta 2008 kello 13.35 (EEST)
Katsotaan osaako natiivit tarkentaa --albval (keskustelu) 15. lokakuuta 2008 kello 14.50 (EEST)
Ja tuo natiivien vastaus löytyy nykyään Reference deskin arkistosta. –neurovelho 4. marraskuuta 2008 kello 22.01 (EET)

muokkaa Kanariansaaret

Kanariansaaret kuuluvat Espanjalle, mutta kuuluvatko ne Afrikan maanosaan? --JannE 15. lokakuuta 2008 kello 13.55 (EEST)

en:African plate ja Kuva:Plates tect2 en.svg mukaan ne ainakin kuuluisivat Afrikan mannerlaattaan ja siten kait myös maanosaan. --albval (keskustelu) 15. lokakuuta 2008 kello 14.15 (EEST)
Kiitti. --JannE 15. lokakuuta 2008 kello 14.17 (EEST)
Laitan vastalauseen :). Minun mielestäni systeemi meni niin, että maan kaukaiset alueet kuuluvat myös samaan maanosaan, ainakin olen nähnyt Grönlannin usein Eurooppa-luokituksessa, vaikka se periaatteessa olisi lähempänä Pohjois-Amerikkaa. --Juusomoro 15. lokakuuta 2008 kello 14.20 (EEST)
Lisää tutkailtuani pitää tarkentaa, että vastaus myös riippuu maanosan määritelmästä: kuten esimerkiksi en:Continent#Extent_of_continents sanoo, riippuen tulkitsijasta maanosa on tai ei ole sama asia kuin manner :-) Nyt selvästikin mulla ja Juusomorolla on juuri tämä tulkintaero. --albval (keskustelu) 15. lokakuuta 2008 kello 14.22 (EEST)
Tällä hetkellä muuten fiwikin artikkelit maanosa ja manner eivät kyllä tee mitään eroa välillään, ja kumpikin linkkaa enwikin continent-artikkeliin. Eli ota tästä selvää... --albval (keskustelu) 15. lokakuuta 2008 kello 14.27 (EEST)
Näinhän se on.. Sitten vain tulkitsemaan ja tekemään totuutta :). Manner on kyllä minulle oudompi jako kuin maanosa, siten kannatan maanosajakoa, josta ei saa mitään selvää. Hyvä puoli on se, että mannerjako on vielä epäselvempi :D. --Juusomoro 15. lokakuuta 2008 kello 14.31 (EEST)
Tarkoitat siis Juusomoro, että Ranskan Polynesia ja Alankomaiden Antillit kuuluisivat Eurooppaan :) Turkistakin kuitenkin osa kuuluu Eurooppaan ja osa Aasiaan ... --